H-hetken, eli talon saapumiseen on viimeisimmän tiedon mukaan enää viisi päivää. Viime päivät on mennyt ulkopanelointeja ja räystään alusia maalatessa. Roskaa rupesi niin ikään kertymään tontille, joten hommasimme jätelavan rakennusjätteille.
Helteet ovat vihdoin hellineet heinäkuun lopun kunniaksi ja olen kantanut illasta toiseen lautoja eri pinoihin (takkapuiksi, paljupuiksi, tukipuiksi jne...) ja jätelavalle. Naamasta näkee, missä on viimeiset päivät tullut vietettyä, kun aurinko on tehnyt tehtävänsä.
Pensselisetä on diagnosoinut itselleen korkean paikan kammon, niinpä hän on iltaisin sutimissessioiden jälkeen ollut kovinkin heikkokuntoinen ja hiljainen tapaus. Lisämaustetta tähän helteiseen maalausurakkaan on antanut perheemme vaahtosammutinosasto, jossa erinäisten leikitystehtävien lisäksi on taisteltu uhmaraivareita ja korvatulehdusta vastaan.
Jos joku kuvitteli selviävänsä maalaamisesta nopeasti, niin ei se sitä nopeinta hommaa ole. "Kyllähän tuollaisen talon pyyhkäisee viikonlopussa talkoilla..." Aivan, mutta entäpä jos talkooviikonloppuna sataa, lastenvahteja ei saada paikalle tms. Meillä urakka aloitettiin reilu viikko sitten ja hommaa vielä on. Joskin viimeiset ulkopaneloinnitkin saatiin valmiiksi vasta tänään.
Kiinnostuneita ja uteliaita pyörii uudella asuinalueella jatkuvasti ja mukavahan se on kysymyksiin vastailla ja tienoota esitellä. Harmillisesti vaan nyt on ilmennyt, että lähijärvi on kuormittunut liikaa osittain myös uuden asuinalueen perustamisen myötä ja sinilevä rehottaa monen vuoden tauon jälkeen.
Järven tilaa on puitu valtakunnan lehdissä ja tietysti itseänikin askarruttaa, mihin toimiin ryhdytään järven pelastamiseksi. Toivottavasti Sipoon kunta ottaa pallosta nyt kopin ja alkaa kunnostaa järveä. Me täällä asuvat haluamme vaalia rakasta Taasjärveä. (Horrorreissu täyteen tungetulle Pilvijärvelle oli liikaa mun hermoille).
Seesteinen heinäkuu alkaa muuten olla osaltamme ohi, kun vastaava palaa huomenna työmaalle. Odotan puhelimen soivan viimeistään klo 8.00. ja työlistalla on ainakin seuraavaa...
- Autotallin edustalla olevan murskepinon tasoitus (kuka yleensäkään on vielä tilannut tontille mursketta?)
-Putkarin tilaaminen ja joidenkin putkihommien tekeminen (en vielä ihan tiedä mitä putkihommia olikaan...)
-Jotain määlämpöhommaa, josta tulee tietty iso lasku
-Lisäksi jäkätystä jätelavan sijainnista, puutarhakalusteista, grillistä ja leluista tontilla ja en edes uskalla miettiä, kuinka lattiavalu on tehty päin peetä ja talon väri väärä. Voe, voe, voe... Hyvästi rauha ja tervetuloa stressi, kuri ja järjestys! Huomenna nähdään olinko oikeassa ;)
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Posted with Blogsy
perjantai 20. heinäkuuta 2012
Pensselisetä hommailee
Katon rakentajat ovat paiskineet nyt viisi päivää hommia ja ulkoseiniäkin on alettu paneloida. Torstaina takaisin Joensuuhun lähtiessä rakennusmiehet totesivat, että nyt olisi ihan hyää aikaa maalata. Niinpä me innolla kävimmekin hommiin.
Oli ihan hyvä, että olin alkuun ostanut maaleja vain litran purkit. Kun kokeilin pääväriä seinään se tummeni kuivuessaan ihan liian keltaiseksi. Siispä ajelin seuraavana aamuna rautakauppaan ja hain vaaleampaa sävyä. Nyt sitten pohdin, että tuliko liian vaaleaa. K-Raudassa kyllä vakuuttivat, että se on vain pari astetta vaaleampaa kuivuessaan....
Tehosteväriksi valittuun harmaaseen olen erittäin tyytyväinen.
Tässä näkyy vielä se keltainenkin testiväri
Kuten kuvasta näkyy, on Aatelitalon yläosat helppo maalata, kun yläkerta on perustusten päällä. Jonkinlaiset a-tikkaat pitää meidänkin kyllä kasata kohta, jotta päästään tuohon päätykolmioon käsiksi.
Maalaushommat on hiukan vaiketa, kun jaloissa pyörii kaksi lasta, joista toinen ei edes kävele, mutta seisoo tukevasti lautapinoja vasten ja konttaa terhakkaasti pitkin metsämullalla olevaa pihaa. Kuten arvata saattaa, pyykkiä piisaa. Onneksi tätä omaa osuutta rakentamisessa on kuitenkin aika vähän ja lapset viihtyvät kiistatta omalla pihalla paremmin, kuin kerrostalon hiekkalaatikolla. Taapero on nimennyt itsensä maaurakoitsijamme mukaan ja multaan onkin jo syntynyt mukava kuoppa pikku kaivinkonekuskin toimesta.
Omat ja naapurin lapset auttavat raksahommissa <3
Nyt omat lapset on viety kotiin nukkumaan ja Pensselisetä lähtee nyt kasaamaan niitä tikkaita, jotta saadaan tuo paraatipuoli tänään maalattua kokonaan.
Oli ihan hyvä, että olin alkuun ostanut maaleja vain litran purkit. Kun kokeilin pääväriä seinään se tummeni kuivuessaan ihan liian keltaiseksi. Siispä ajelin seuraavana aamuna rautakauppaan ja hain vaaleampaa sävyä. Nyt sitten pohdin, että tuliko liian vaaleaa. K-Raudassa kyllä vakuuttivat, että se on vain pari astetta vaaleampaa kuivuessaan....
Tehosteväriksi valittuun harmaaseen olen erittäin tyytyväinen.
Kuten kuvasta näkyy, on Aatelitalon yläosat helppo maalata, kun yläkerta on perustusten päällä. Jonkinlaiset a-tikkaat pitää meidänkin kyllä kasata kohta, jotta päästään tuohon päätykolmioon käsiksi.
Maalaushommat on hiukan vaiketa, kun jaloissa pyörii kaksi lasta, joista toinen ei edes kävele, mutta seisoo tukevasti lautapinoja vasten ja konttaa terhakkaasti pitkin metsämullalla olevaa pihaa. Kuten arvata saattaa, pyykkiä piisaa. Onneksi tätä omaa osuutta rakentamisessa on kuitenkin aika vähän ja lapset viihtyvät kiistatta omalla pihalla paremmin, kuin kerrostalon hiekkalaatikolla. Taapero on nimennyt itsensä maaurakoitsijamme mukaan ja multaan onkin jo syntynyt mukava kuoppa pikku kaivinkonekuskin toimesta.
Nyt omat lapset on viety kotiin nukkumaan ja Pensselisetä lähtee nyt kasaamaan niitä tikkaita, jotta saadaan tuo paraatipuoli tänään maalattua kokonaan.
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Katto ja yläkerta alkavat hahmottua
Nyt miehet ovat muulla työmaalla, mutta homma jatkuu perjantaina tai maanantaina isommalla poppoolla.
Meidän puolelta on tilattu perjantaiksi betoniauto ja liippari, jotka hoitavat varaston lattian valun. Myös litran tönikät maalia on hommattu valmiiksi, jotta päästään sutimaan koepalat, kun sopivaa pintaa löytyy!
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Naapuruudesta
Kun aloimme harkita talon rakentamista ja haaveilla tontista, moni naapuri innostui myös ajatuksesta. Tontin ostamisen jälkeen huomasimme, että moni nykyinen naapuri, on myös tuleva tonttinaapuri. Tämän lisäksi olemme saaneet jo liudan uusia naapureita, joista on taloprojektin aikana kehkeytynyt kultaakin kalliimpia ystäviä.
Ne hetket, kun vanhemmat hälytetään tontille, keskelle räjäytystyömaata ja lapset eivät voi tulla mukaan. Tai kun omalla tontilla ollaan kysymysmerkkinä, marssitaan naapurin tontille kysymään neuvoa.
Yhdessä ollaan odotettu rakennusluvat, lumien sulamiset ja auteltu hyvien ja joskus vähän huonojenkin kontaktien löytämisessä. Ollaan istuttu eväsretkellä tontilla tai otettu pieni tuikku murheeseen (yleensä kuitenkin iloon).
Naapureista on tullut ystäviä. Ystäviä, jotka pyytävät apua ja joilta saa apua. Ystäviä, joiden kanssa hengaillaan ja joille ovet ovat aina auki. Toivon totisesti, että tämä olotila naapuriuden ja ystävyyden saralla jatkuu. Joku viisas on joskus sanonut, että ystävät tekevät kodin. Niin no, tontilla on sokkeli pystyssä ja se tuntu jo nyt kodilta. Olisikohan "vika" ystävissä ja vallitsevassa ilmapiirissä.
Tänään on ollut erityisen mukavaa saada naapurilta illan päätteeksi vinkki, että tontillemme tulleet villapaalit olisi syytä peittää. Koska kello oli jo 19, lainasi naapuri pressun. Aamulla samaiselta naapurilta sain betonifirman numeron ja lattiavalun sovittua varastolle tosi kivuttomasti. Itse pistin miehen kiikuttamaan heille makoisia mansikoita.
Että sopii olla kiitollinen ja vielä kun näitä mukavia ihmisiä täällä piisaa! Btw, katon rakennustyöt ovat aluillaan. Huomenissa menen hakemaan muutaman maalipurkin. En meinaa kestä enää päivääkään, jollen saa jotain pensseliä kouraan. Eräs toinen naapuri oli ehtinyt jo innoissaan rakentaa leikkmökin ja maalata sen talon väriseksi. Nyt MUN pitäisi myös saada leikkmökki värimalliksi!
Ne hetket, kun vanhemmat hälytetään tontille, keskelle räjäytystyömaata ja lapset eivät voi tulla mukaan. Tai kun omalla tontilla ollaan kysymysmerkkinä, marssitaan naapurin tontille kysymään neuvoa.
Yhdessä ollaan odotettu rakennusluvat, lumien sulamiset ja auteltu hyvien ja joskus vähän huonojenkin kontaktien löytämisessä. Ollaan istuttu eväsretkellä tontilla tai otettu pieni tuikku murheeseen (yleensä kuitenkin iloon).
Naapureista on tullut ystäviä. Ystäviä, jotka pyytävät apua ja joilta saa apua. Ystäviä, joiden kanssa hengaillaan ja joille ovet ovat aina auki. Toivon totisesti, että tämä olotila naapuriuden ja ystävyyden saralla jatkuu. Joku viisas on joskus sanonut, että ystävät tekevät kodin. Niin no, tontilla on sokkeli pystyssä ja se tuntu jo nyt kodilta. Olisikohan "vika" ystävissä ja vallitsevassa ilmapiirissä.
Tänään on ollut erityisen mukavaa saada naapurilta illan päätteeksi vinkki, että tontillemme tulleet villapaalit olisi syytä peittää. Koska kello oli jo 19, lainasi naapuri pressun. Aamulla samaiselta naapurilta sain betonifirman numeron ja lattiavalun sovittua varastolle tosi kivuttomasti. Itse pistin miehen kiikuttamaan heille makoisia mansikoita.
Että sopii olla kiitollinen ja vielä kun näitä mukavia ihmisiä täällä piisaa! Btw, katon rakennustyöt ovat aluillaan. Huomenissa menen hakemaan muutaman maalipurkin. En meinaa kestä enää päivääkään, jollen saa jotain pensseliä kouraan. Eräs toinen naapuri oli ehtinyt jo innoissaan rakentaa leikkmökin ja maalata sen talon väriseksi. Nyt MUN pitäisi myös saada leikkmökki värimalliksi!
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Maanantai, joka oli NIIN maanantai!
Klo 6.49 tänä aamuna puhelin soi. "Maalämpöfirmasta päivää... Ei me tänään tullakaan poraamaan sitä reikää, tuli muuta..."
Klo 6.51 tekstaan vastaavalle: "Ei ne tuukkaan tänään, eivät ehdi..."
Klo 7.10. " Maalämpöfirmasta taas vaan päivää, me tullaankin ihan kohta poraamaan se reikä"
Kahvia, kahvia, kahvia. Mikä aika tuo on? Soittaa nyt asiakkaalle klo 6.49!
Klo 8.30. Puhelu vastaavalta. "Ai oot tulossa, no kuule tule ja täällähän onkin sua odottamassa iso kasa ongelmia..."
Sanotaan nyt vaikka näin, että tänään oli taas sellainen päivä rakennuttajan elämässä, että huhhuijaa. Ne isot ongelmat oli ihan ratkaistavissa. Routaeristys sokkelin ulkopuolelle oli tehty liian heppoisesti. Tehdään siis se uudelleen vaan. Lisäksi työmaalla odotti to do- lista asioista, jotka olivat jääneet himppasen hunningolle. Esim. se varaston lattian valu.
Taas on siis rakennuttajalla puheluita soitettavana, piirustuksia tilattavana, urakoita tilattavana ja paljon meilejä lähetettävänä. Huomenna suuntaamme pressuostoksille, sillä kattotuolit tulevat keskiviikkona ja ne pitää kuulemma peittää. Naapuriin nousi tänään komiasti Jetta. siihen meni muutama tunti, kun seinät olivat pystyssä.
Meillä eteni urakka maalämmön osalta ja nyt odotellaan viimeisiä täyttöjä, lisää routaeristystä jne.. Valmista pitäis olla..huomenna.
Aika kauan menee muuten tuollaisen maalämpöreiän poraamisen. Miten ne nyt ei tuota yli 130 metrin holea saa muka alle päivässä? Kauheesti siitä tuli myös sellaista lokaa. Onneksi ei ole vielä vesimittaria!
Klo 6.51 tekstaan vastaavalle: "Ei ne tuukkaan tänään, eivät ehdi..."
Klo 7.10. " Maalämpöfirmasta taas vaan päivää, me tullaankin ihan kohta poraamaan se reikä"
Kahvia, kahvia, kahvia. Mikä aika tuo on? Soittaa nyt asiakkaalle klo 6.49!
Klo 8.30. Puhelu vastaavalta. "Ai oot tulossa, no kuule tule ja täällähän onkin sua odottamassa iso kasa ongelmia..."
Sanotaan nyt vaikka näin, että tänään oli taas sellainen päivä rakennuttajan elämässä, että huhhuijaa. Ne isot ongelmat oli ihan ratkaistavissa. Routaeristys sokkelin ulkopuolelle oli tehty liian heppoisesti. Tehdään siis se uudelleen vaan. Lisäksi työmaalla odotti to do- lista asioista, jotka olivat jääneet himppasen hunningolle. Esim. se varaston lattian valu.
Taas on siis rakennuttajalla puheluita soitettavana, piirustuksia tilattavana, urakoita tilattavana ja paljon meilejä lähetettävänä. Huomenna suuntaamme pressuostoksille, sillä kattotuolit tulevat keskiviikkona ja ne pitää kuulemma peittää. Naapuriin nousi tänään komiasti Jetta. siihen meni muutama tunti, kun seinät olivat pystyssä.
Aika kauan menee muuten tuollaisen maalämpöreiän poraamisen. Miten ne nyt ei tuota yli 130 metrin holea saa muka alle päivässä? Kauheesti siitä tuli myös sellaista lokaa. Onneksi ei ole vielä vesimittaria!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)